Kuukausi: elokuu 2023

Nuorten kalastusleiri 2023

by sallanperhokerho

Sallan Perhokerhon nuorten leiri 2023

Sallan Perhokerhon kesän 2023 yhteiset kalastusretket on nyt tehty. Nuorten Leiri pidettiin tutusti Kairijoen äärellä 16. – 18. 6. Majoitus oli totutusti Eräkeskuksen mökkikylässä, jossa huolehtiva henkilökunta hoiti jälleen kaikki ongelmat pois.  Leirille osallistui 5 nuorta, intohimoista perhokalastuksen ystävää. Ohjaajia oli mukana 3 kappaletta, eli leiriläiset saivat hyvää ohjausta perhostelun saloihin.

Leirin aikana opeteltiin joen lukua, eli kalapaikkojen etsintää ja huomaamista virtavedestä. Lisäksi sidottiin ottiperhoja ja opeteltiin heittämään perinteisesillä perhovavoilla. Mukana leirillä oli jälleen 1 uusi jäsen. Tämä onkin tullut melkeinpä jo perinteeksi, että saadaan leirille uusia nuoria mukaan. Yhtään tyttöä ei ollut vieläkään mukana, joten poikaporukalla touhuttiin.

Kelit leirin aikana olivat hyvät ja joessa oli jo ns. kesävedet eli ei tulvaa. Jokikalastus antoi kalaa niukasti, mutta perinteinen kalastuspäivä Nieriälammen erikoiskalastusalueella ei pettänyt kalamiehiä, taaskaan.

Nieriälammella kovimmaksi perhoksi valikoitui Eetun sitoma Nieriä Black Foam. Sillä saatiin petettyä lukuisia nieriöitä. Eetu kehitteli perhon edellisenä iltana ihan itse.

Leiri oli jälleen kerran onnistunut tapahtuma ja nuoret perhokalastajat saivat paljonkin muisteltavaa ja oppia reissusta. Saunakin saatiin lämmöille, totta kai.

Ai niin, jäi ruokahommista sen verran mainitsematta, että lauantain juhlapäivällinen koostui jälleen kerran perinteisestä Äija-keitosta. Keiton ja ottiperhojen reseptejä on mahdollista kysellä Sallan Perhokerhon perhonsidontailloissa, jotka taas syystalvella käynnistyvät. Samalla alkaa uuden leiriretken 2024 suunnittelu.

Mukana reissussa:

Eetu, Elias, Oiva-Santeri, Ukko-Aale sekä Julius

Ohjaajina:

Heimo, Juhani ja Pasi

Kalastusintoa riitti

Ängensån 6 – 9.7.2023

by sallanperhokerho

Aikuisten kalastusretki Ängesån joelle 6-9.7.2023

Retkeä valmisteltiin pitkään ja hartaasti, koska kalastuskohde ja -ajankohta oli pitkällisen pohdinnan tulos. Lopulta Ängeså valikoitui kohteeksi helpon saavutettavuuden ja edullisuuden vuoksi. Passu kokeneena kävijänä hommasi majoituksen, tilaa oli vain neljälle, mutta allekirjoittaneen deffletti (asuntoauto) toi lisäpaikat kahdelle. Torstaiaamuna startattiin Sallasta Passu, Kari, Juhani T ja minä, Kursusta lähti toinen Juhani ja Oulusta Hente. Perille päästiin hyvissä ajoin , iltapäivän alkupuolella. Majoituspaikka oli viihtyisän oloinen ja suomea puhuva isäntä leppoisa ja ystävällinen mies, joka myös möi kalastuslupia käteisellä. Ainoa ikävämpi puoli paikassa oli kymmenen metrin päässä kulkeva valtatie ja sen liikenteen aiheuttama melu, mutta siihenkin tottui nopeasti. Majoittumisen jälkeen pidettiin pienimuotoinen muistotilaisuus edesmenneelle kalamiehelle, Kotimäen Jarille. Otettiin maljat Jarille ja muisteltiin hänen rikasta kalamies uraa, Passu oli ottanut mukaan myös Jarin lohivavan, josta oli myös omat tarinansa. Kaikkien muistot Jarista olivat hyvin lämpimiä ja mukavia.

Sitten lähdettiin kalaan, ensimmäisenä iltana kalastettiin ”Huutonivalla”, vesi oli todella alhaalla ja vedessä kivet liukkaita, saaliin saamisen suhteen porukkaan hiipi pieni epäilys, no sää kuitenkin oli pilvipoutainen, eikä liian kuuma. Lohia nähtiinkin kyllä pintovan, eikä ihan pieniäkään, mutta ne näyttivät jo aika tummilta. Koko ilta kalasteltiin ja liukkaita kiviä taivasteltiin, mutta ei tuloksia. Majapaikalla käytiin illan kalastusta läpi ja pohdittiin syitä saaliittomuuteen, mikään ei tietysti ratkennut, mutta hyvä jälkipelihän on hienoimpia asioita maailmassa, lisäksi kerrottiin muita kalastus- ym. juttuja, sekä kuunneltiin Tervon Juhanin ehtymätöntä vitsivarastoa.

Aamulla herättiin aurinkoiseen päivään ja aamupalan jälkeen suunnattiin joelle, tällä kertaa ”Oottonivalle”, kilometrin verran ylemmäs edellispäivän paikasta. ”Oottoniva” osoittautui helpoksi perhokalastuskohteeksi, helposti kahlattava tasainen sorapohja, jos olisi jaksanut, olisi voinut tehdä vaikka puolen kilometrin laskun. Vesi näytti vain laskeneen edellispäivästä, matalasta vedestä johtuen virtaus oli heikko ja lämpötila nousi auringon paisteessa jo kuumaksi. Kaloja näkyi ihan mukavasti, mutta ei juuri tapahtumia, perhoja vaihdettiin, putkiperhoista koukkuperhoihin, isoista pieniin, tummista vaaleisiin eri värejä ja kokoja, uppoperhoista pintureihin, mutta mikään ei auttanut. Harreja tuli kyllä sivuosumina kaikille, mutta ei lohia. Kovasti koetettiin pohtia, mikä neuvoksi, mutta ratkaisua ei tuntunut löytyvän. Illalla palattiin majapaikkaan, saunottiin ja syötiin sekä seurusteltiin myöhään yöhön saakka, jutut liikkuivat samoissa aihepiireissä kuin edellisiltana. Näissä jälkipeleissä tulee aina paljon hyödyllistä tietoa perhokalastuksesta, perhon uittamisesta, perhon valinnasta, heittotekniikoista jne, mielestäni yksi antoisimmista asioista koko reissussa.

Lauantai aamu valkeni taas poutaisena ja vielä edellispäivää lämpimämpänä. Passu, Juhani M ja Hente päättivät muodostaa iskuosaston Linafallettiin n. 50 km päähän majapaikasta. Me loput ryhmästä palasimme ”Oottonivalle”.

Hente kalastaa Linafalletissa

Molemmat ryhmät kalastivat ahkerasti, mutta ilman tulosta. Päivä oli suorastaan helteinen ja joen vesi laski koko ajan, siinä varmasti syy miksei kalaa saatu. Kaloja kyllä näkyi, kirkkaitakin lohia, hyvän kokoisia jalka- ja lohiluokan kaloja. Ängeså on varmasti käymisen arvoinen paikka jatkossakin, koska kalaa joessa oli mukavasti, pitää vain sattua ajankohta ja tähdet kohdalleen, että niitä saa myös siiman päähän.

Ilta sujui samoissa merkeissä kuin edellisetkin illat, turnausväsymys alkoi vähän näkymään porukassa. Sunnuntaina oli sitten kotimatka, joka sujui turvallisesti. Matkasta jäi hyvä maku, vaikka kohdekaloja ei saatukkaan, hauskaa oli hyvässä seurassa. Kiitokset reissuun osallistuneille.

 Asko Vaarala

Kalaporukka Huutonivalla. (Kari kuvaajana)