Sallan Perhokerho ry:n yleinen kokous pidetään su 14.12.2025 klo 17:00 alkaen Sallansuussa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen sidontailta. Tervetuloa.
Hallitus
Sallan Perhokerho ry:n yleinen kokous pidetään su 14.12.2025 klo 17:00 alkaen Sallansuussa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen sidontailta. Tervetuloa.
Hallitus
Tenojoki/ Jäämeri
Tämän vuoden 2025 kalastusretken valmistelut aloiteltiin jo viime vuoden puolella. Hyvät vinkit paikanvalinnalle saatiin Sodankylän Perhokalastajien leiristä, Juusolan Jannelta. Suunnitelmat mahdollisesta leirin yhdistämisestä aikuisten ja junioreiden kanssa lyötiin lukkoon kevätkokouksessa ja näin ollen kohteeksi valittiin legendaarinen Tenojoki.
Leirin tukikohdaksi valittiin Urho Pieskin isännöimä, jo aiemmin tutuksi ja luotettavaksi todettu, Alaniemelän lomamajat Tenojoen varrella, Utsjoen keskustan välittömässä läheisyydessä. Ajankohdaksi valikoitui heinäkuun alkupuoli. Kohdekalana oli Tenon Harjus, meritaimen ja Jäämerellä Kyttyrälohi. Yllätyksenä saalistettavien joukkoon liittyi myös Siika, jota en ainakaan itse ollut lohenkalastusvuosina rekisteröinyt juuri ollenkaan eikä se ollut saalislistoillani ollutkaan tätä ennen. Jäämeren lohi oli vielä edelleen rauhoitettu.
Mukana reissussa oli 5 junioria sekä 8 aikuista. Lisäksi vieraili kerhomme kala-aktiivista jäsenistöä leirissämme ja kalasteli kanssamme oman reissunsa ohessa.
Heti ensimmäinen ilta tuotti erittäin positiivisia tuloksia saaliiden osalta. Nuoriso kantoi leiriin toinen toistaa komeampia harjuksia. Suurimmat olivat jo kilon luokkaa. Lisäksi Urhon rannassa aktiivisesti ruokailevat siiat olivat kovan yrityksen kohteena. Niiden kanssa tuli haasteeksi ruokavalio jota kalat eivät voineet nirsoina vaihtaa. Siikojen ruokalistalla oli ainoastaan suurina lauttoina kuoriutuva koskikärpänen, pieni ja haastava jäljiteltävä.



Seuraavana aamuna porukat hakeutuivat omille mieluisille kalapaikoilleen. Osa kävi Dalvadasissa asti, tuoden mukanaan suuren harjussaaliin. Lisäksi he merkkauttivat saalistilastoon meritaimenen ja pienen lohen, eli titin. Nämä molemmat ottivat pinkkipyrstöiseen Black Zuluun ja vapautuivat haavissa käytyään takaisin jokeen. Muu porukka jäi Utskosken alle ja Urhon rantaan harjus ja siikajahtiin. Harjuksia tulikin reilusti koko päivän ajan ja tosi hyvän kokoisia ja lihavia kaloja. Rantojenmiesten mukaan harjuksen kasvuryntäys ja hyvä kunto johtuisi osittain hyvästä ravintotilanteesta elikkä kyttyrälohen mädistä. Myös siikoja saatiin pannulle asti.



Tämän päivän suurin kiitos menee meidän Keminmaan vahvistuksille Makelle ja Arille, jotka savustivat kaikki edellisen illan harjukset meille herkuteltaviksi. Tarjoilu toimi rantakiville asti.
Koko päivän, oman kämpän nuorisoryhmälle aamulla asettamaani 50 cm alamittaa harjukselle, kunnioitettiin kiitettävästi. Paljon kävin kalaa haaveissa ja suurin osa saikin vapaustuomion. Muutamia ruokakaloja kuitenkin tuotiin leiriinkin asti ja 1 pieni lohi eli tittikin tuli saaliiksi ja se sai tietenkin jatkaa nousuaan kutumailleen. Päivän selkeästi toimivin perho oli pinturi, joka oli joskus tehty kerhoillassakin. Se matkii mustaa koskikorentoa ja on aika kookas. Runko on musta ja matala lapesiipi harmaa, hyvä kelluttava kaulushäkilä ja toimii. Kyttyrälohta ei nähty.


2 päivä, Jäämeri
Aamulla kun heräiltiin ja syötiin puurot, niin alettiin kalastusvälineitä pakkailla autoihin ja suunnattiin Jäämeren rantaan, Varanginvuonolle. Kohdekalana oli Kyttyrälohi. Siellä yksi ryhmä jäi Annijoen ( Vestre Jacobselva) sillan alle kalastamaan kyttyrälohta. Toinen porukka löysi itsensä Klokkerelvan läheltä, heittämästä virveleillä peltiä mereen. Sieltä nähtiin muutamien onnellisten saavankin saalista, mutta ei meidän porukkaan osunut yhtään kalaa. Ei myöskään Annijoen porukalle. Illalla otettiin vielä kalastussessio Tenon varressa. Nyt oli siikaparveen löydetty hiukan lääkkeitä ja saalistakin saatiin. Tosin ne kaikkein suurimmat onnistuivat irtoamaan juuri ennen rantautusta. Tuttua hommaa siikojen kanssa.



Nuoriso keräsi vielä kotiin viemiseksi muutamia komeita harjuksia.
Reissu oli junioreiden mielestä niin hyvä, että tänne tullaan uudestaankin, he sanoivat. Kalaa tuli todella paljoa ja se oli hyvän kokoista. Kuului jopa sellainen kommentti: ”että on raskasta kun juuri kun saan perhon heitettyä jokeen, niin joudun alkaa kelata kalaa rantaan”. Aikuiset pitivät myös leiriä onnistuneena ja hyvin sujuneena. Hyvin suunniteltuhan on yleensä melkein kuin puoliksi tehty.
Suurkiitokset myös Urholle mökeistä ja hyvistä jutuista sekä saunasta, joka lämpesikin joka ilta. Myös majoituksesta annamme kaikki positiiviset palautteet mitä vaan voi.
Ainoa miinus Tenon kalastuksessa oli lupamenetelmä. Ostat ensin luvan netistä ja sitten käyt sen lunastamassa jostain lupasivuilla mainitusta pisteestä. Samalla tehdään kalastusvälineiden desifiointi. Voisi olla toki huonompikin systeemi, mutta yksinkertaisesti desi kerran ja sen jälkeen netistä ostettu lupa saisi riittää. Muutoin luvan hinta on ihan ok eli 20 € aikuiselta ja alaikäiset leimataan samaan lupaan aikuisen kanssa.
Suur- Kiitos kaikille mukana olleille ja leirin järjestämiseen ja sen onnistumiseen osallistuneille.

Ensi vuoden leirin suunnittelu aloitetaan talven sidontailtojen yhteydessä.
Pasi
Sarjamme kalat ovat tuttuun tapaan siika, harjus, taimen, lohi ja hauki, sekä ulkomailta saadut lohet. Paremmuus ratkaistaan kalojen pituuden perusteella ja mitat ilmoitetaan millin tarkkuudella tarkkuudella.
(Huom! Sääntömuutosten vuoksi, suurinkala kilpailuun ei hyväksytä rajavyöhykkeeltä saatuja kaloja.)
Ilmoituksia otetaan vastaan sähköpostitse osoitteeseen sallanperhokerho(at)gmail.com tai kerhon watsapissa
Ilmoituksen tulee sisältää:
– kalan pituus
– paino (lohisarjassa)
– kuva, joka lisätään suurinkala -kilpailun kuvagalleriaan (jos vain löytyy)
– perhokalastajan nimi
– vesistö
– päivämäärä





Sallan Perhokerhon kevätkokous Pyhärannassa(Sallan Erä- ja Kalamiehet ry:n tukikohta Pyhäjärven rannassa) 24.5.2025 klo 17.00.
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Hallitus
Kerhon pilkkimestaruudesta kilpailtiin 22.4.2025 Keselmäjärvellä. Kilpailukalana oli kaikki lain sallimat kalat ja paremmuuden ratkaisi piste/kala. Siiasta sai 10 pistettä, muista kaloista 1 pisteen. Kilpailuaika oli klo 17:15 – 19:00. Tulokset: Yleinen: 1. Kari Hänninen 24 pist. 2. Reijo Niskala 9 pist. 3. Juhani Tervo 6 pist. 4. Pasi Niskala 5 pist. 5. Reima Hänninen 4 pist. 6. Heimo Padatsu 1 pist. Nuoret: 1. Julius Aatsinki 6 pist. 2. Oiva Hourula 1 pist. 3. Oiva Tuomas 1 pist. Naiset: 1. Maria Niskala 5 pist. 2. Arja Niskala 1 pist. 3. Liisa Kotimäki 1 pist. Kilpailun suurin kala siika 1 060 g Kari Hänninen. Osallistujia oli yhteensä 15 henkilöä. Kiitokset osallistujille ja järjestelyistä vastanneille.
Sallan Perhokerho ry:n yleinen kokous pidetään su 1.12.2024 klo 17:00 alkaen Sallansuussa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen pidetään talven ensimmäinen sidontailta. Tervetuloa.
Hallitus
Kerhon perhokalastuksen mestaruuskilpailut pidettiin 28.8.2024 klo 18 – 20 Sallatunturin Keselmäjärvellä.
Tulokset:
Yleinen:
Nuoret:
Osallistujia yht. 8 henkilöä. Kiitos osallistujille ja järjestäjille.
Junnuleiri 14.- 16.6.2024
Jälleen oli tullut se aika vuodesta, kun Sallan Perhokerho ry palkitsi aktiivisia nuoria jäseniään järjestämällä heille perinteisen kalastusleirin. Pitkän talven jälkeen päästiin vihdoin avovesien ääreen ja kohdevesistöiksi valikoitui Savukosken Nuortti- ja Kemijoki ja majoituspaikaksi Sotajoen vanha kämppäkartano. Kartanon omistaa nykyään Sotajoen kämppäkartanon pystykorvat ry. Suosittelemme paikkaa mm. sen sijainnin ja viihtyvyyden ja varustuksen vuoksi.
Mukaan lähti nuoria perhokalastajia 5 kpl, joista ensikertalaisia leirillämme oli 2. Muutama harmillinen poisjäänti tuli, kuten tapana on, mutta sillehän ei voi mitään. Ohjaajia oli mukana 3 seuramme kokeneempaa perhokalastajaa.
Perjantai-illan leiriytymisen jälkeen rakenneltiin perukkeita, kasailtiin vapoja ja pukeuduttiin kahluuvarusteisiin ja kun kaikki oli valmista niin sen jälkeen siirryttiin joelle.
Ensimmäinen ilta kalasteltiin Nuorttijoella, sen yläosissa. Illan aikana keskityttiin mm. siihen, että kun Nuortin kala on erittäin arka, joten kahlaamisen ja rannalla liikkumisen täytyisi olla sen mukaista. Perhon heitto oli aika lailla kaikilla hallinnassa, mutta pientä hiomista tehtiin tekniikassa, mitään isompaa ongelmaa ilmennyt. Lisäksi käytiin läpi perhon valintaa kyseiseen hetkeen. Tutkittiin näkyykö kalaa pinnassa vai ruokaileeko se kenties pinnan alta ja kun pintakäynnit olivat erittäin vähissä, olikin uppoperhokalastus illan sana. Saalistakin saatiin, mutta taimenet jäivät alamittaisiksi ja pääsivät takaisin kasvamaan. Illalla sitten kylvettiin kartanon vanhassa saunassa. Hyvät oli olosuhteet sielläkin. Iltapalan jälkeen vaivuttiin untenmaille.


Myös koko seuraava päivä vietettiin Nuortilla. Tuuli ja sadekuurot meinasivat hiukan haitata kalastusta ja kalojen pintakäynnit olivat edelleen vähissä. Saalista kuitenkin saatiin ja unohtumattomia kokemuksia tietenkin. Pintaperhoista parhaiten toimivat kuoriutuvaa päiväkorentoa imitoivat sidokset ja uppoperhojen ehdoton ykkönen oli nimetön metsosiipinen malli, joka kulkee työnimellä MuMi. Kaikkia näitä otti-perhomalleja oli sidottu talven kerhoilloissa. Illalliseksi valmisteltiin legendaarinen Äijäkeitto ja kylvettiin Kartanon hienossa Maisemasaunassa, jossa 2 seinää on lasia ja näin ollen maisema aukeaa eteesi ja aurinko paistaa sisään. Wau mikä tila ja aivan mahtavan pehmeät löylyt. Suosittelen suuresti tutustumaan.



Toinen kokonainen leiripäivä vietettiin Kemijoella, sen yläosissa, Lattunasta ylävirtaan. Alue on ollut meikäläisillä vähällä kalastuksella 2000-luvun alun jälkeen. Allekirjoittanut oli mukana olleista ainoa, joka siellä joskus aiemmin oli kalastellut. No nyt mentiin mestoille ja kalansaalis oli hiukan vähäisempi Nuorttijokeen verrattuna, mutta kyllä 2 junnua täältäkin mittakalat kairasivat. Perhona näille Harjuksille toimi myös jo edellä mainittu MuMi. Täällä tapasimme myös Kalastuksenvalvojan, joka oli työssään erittäin asiallinen. Tapaaminen valvojan kanssa on aina helppoa, kun Sinulla ja seurueellasi on luvat kunnossa sekä saaliskaloilla on riittävästi mittaa.


Leiri oli jälleen kerran onnistunut ja erittäin hyvin ryhmäyttävä kokemus. Myös ensikertalaiset pääsivät porukan kanssa sinuiksi ja kaikki saivat saalista. Juttua lensi ja huumoria viljeltiin runsaasti, mutta ainahan tietenkin jotain negatiivistakin sattuu ja tapahtuu kun herkkien perhovapojen kanssa ollaan tekemisissä. Pikku kastumisiakin voi olla mahdollisuus saada aikaiseksi kun kahluuhousuhommissa ollaan. Ehkä kuitenkin suurin onnettomuus oli se, kun leipävarannot olivat loppua kesken, mutta tähän ongelmaan saatiin kuitenkin apua Tulppion majoilta, jotka suostuivat myymään meille osan pakasteleivistään. Suuri kiitos myös heille.
Isoin kiitos leirin onnistumisesta kuuluu tietenkin Hienoille Junioreille sekä Osaaville ohjaajille.
Pasi Niskala
Sarjamme kalat ovat tuttuun tapaan siika, harjus, taimen, lohi ja hauki, sekä ulkomailta saadut lohet. Paremmuus ratkaistaan kalojen pituuden perusteella ja mitat ilmoitetaan millin tarkkuudella tarkkuudella.
(Huom! Sääntömuutosten vuoksi, suurinkala kilpailuun ei hyväksytä rajavyöhykkeeltä saatuja kaloja.)
Ilmoituksia otetaan vastaan sähköpostitse osoitteeseen sallanperhokerho(at)gmail.com tai kerhon watsapissa
Ilmoituksen tulee sisältää:
– kalan pituus
– paino (lohisarjassa)
– kuva, joka lisätään suurinkala -kilpailun kuvagalleriaan (jos vain löytyy)
– perhokalastajan nimi
– vesistö
– päivämäärä




