Sallan Perhokerhon Kalastusretki 3-6.7.2025

Tenojoki/ Jäämeri

Tämän vuoden 2025 kalastusretken valmistelut aloiteltiin jo viime vuoden puolella. Hyvät vinkit paikanvalinnalle saatiin Sodankylän Perhokalastajien leiristä, Juusolan Jannelta. Suunnitelmat mahdollisesta leirin yhdistämisestä aikuisten ja junioreiden kanssa lyötiin lukkoon kevätkokouksessa ja näin ollen kohteeksi valittiin legendaarinen Tenojoki.

Leirin tukikohdaksi valittiin Urho Pieskin isännöimä, jo aiemmin tutuksi ja luotettavaksi todettu, Alaniemelän lomamajat Tenojoen varrella, Utsjoen keskustan välittömässä läheisyydessä. Ajankohdaksi valikoitui heinäkuun alkupuoli. Kohdekalana oli Tenon Harjus, meritaimen ja Jäämerellä Kyttyrälohi. Yllätyksenä saalistettavien joukkoon liittyi myös Siika, jota en ainakaan itse ollut lohenkalastusvuosina rekisteröinyt juuri ollenkaan eikä se ollut saalislistoillani ollutkaan tätä ennen. Jäämeren lohi oli vielä edelleen rauhoitettu.

Mukana reissussa oli 5 junioria sekä 8 aikuista. Lisäksi vieraili kerhomme kala-aktiivista jäsenistöä leirissämme ja kalasteli kanssamme oman reissunsa ohessa.

Heti ensimmäinen ilta tuotti erittäin positiivisia tuloksia saaliiden osalta. Nuoriso kantoi leiriin toinen toistaa komeampia harjuksia. Suurimmat olivat jo kilon luokkaa. Lisäksi Urhon rannassa aktiivisesti ruokailevat siiat olivat kovan yrityksen kohteena. Niiden kanssa tuli haasteeksi ruokavalio jota kalat eivät voineet nirsoina vaihtaa. Siikojen ruokalistalla oli ainoastaan suurina lauttoina kuoriutuva koskikärpänen, pieni ja haastava jäljiteltävä. 

Pulleita Tenon harjuksia
Julius, Harjus ja Tenojoki
Tenon siikoja

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavana aamuna porukat hakeutuivat omille mieluisille kalapaikoilleen. Osa kävi Dalvadasissa asti, tuoden mukanaan suuren harjussaaliin. Lisäksi he merkkauttivat saalistilastoon meritaimenen ja pienen lohen, eli titin. Nämä molemmat ottivat pinkkipyrstöiseen Black Zuluun ja vapautuivat haavissa käytyään takaisin jokeen. Muu porukka jäi Utskosken alle ja Urhon rantaan harjus ja siikajahtiin. Harjuksia tulikin reilusti koko päivän ajan ja tosi hyvän kokoisia ja lihavia kaloja. Rantojenmiesten mukaan harjuksen kasvuryntäys ja hyvä kunto johtuisi osittain hyvästä ravintotilanteesta elikkä kyttyrälohen mädistä. Myös siikoja saatiin pannulle asti.

Elias ja Zuluun sortunut Lohi.
Eliaksen Meritaimen
Pasin Titti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän päivän suurin kiitos menee meidän Keminmaan vahvistuksille Makelle ja Arille, jotka savustivat kaikki edellisen illan harjukset meille herkuteltaviksi. Tarjoilu toimi rantakiville asti.

Koko päivän, oman kämpän nuorisoryhmälle aamulla asettamaani 50 cm alamittaa harjukselle, kunnioitettiin kiitettävästi. Paljon kävin kalaa haaveissa ja suurin osa saikin vapaustuomion. Muutamia ruokakaloja kuitenkin tuotiin leiriinkin asti ja 1 pieni lohi eli tittikin tuli saaliiksi ja se sai tietenkin jatkaa nousuaan kutumailleen. Päivän selkeästi toimivin perho oli pinturi, joka oli joskus tehty kerhoillassakin. Se matkii mustaa koskikorentoa ja on aika kookas. Runko on musta ja matala lapesiipi harmaa, hyvä kelluttava kaulushäkilä ja toimii. Kyttyrälohta ei nähty.

Perhot
Perhonsidonta sessio

 

 

 

 

 

 

 

 

2 päivä, Jäämeri

Aamulla kun heräiltiin ja syötiin puurot, niin alettiin kalastusvälineitä pakkailla autoihin ja suunnattiin Jäämeren rantaan, Varanginvuonolle. Kohdekalana oli Kyttyrälohi. Siellä yksi ryhmä jäi Annijoen ( Vestre Jacobselva) sillan alle kalastamaan kyttyrälohta. Toinen porukka löysi itsensä Klokkerelvan läheltä, heittämästä virveleillä peltiä mereen. Sieltä nähtiin muutamien onnellisten saavankin saalista, mutta ei meidän porukkaan osunut yhtään kalaa. Ei myöskään Annijoen porukalle. Illalla otettiin vielä kalastussessio Tenon varressa. Nyt oli siikaparveen löydetty hiukan lääkkeitä ja saalistakin saatiin. Tosin ne kaikkein suurimmat onnistuivat irtoamaan juuri ennen rantautusta. Tuttua hommaa siikojen kanssa.

Annijoki Norja. Kyttyrän yritystä.
Kyttyrää vuonolta
Kyttyrää vuonolta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nuoriso keräsi vielä kotiin viemiseksi muutamia komeita harjuksia.

Reissu oli junioreiden mielestä niin hyvä, että tänne tullaan uudestaankin, he sanoivat. Kalaa tuli todella paljoa ja se oli hyvän kokoista. Kuului jopa sellainen kommentti: ”että on raskasta kun juuri kun saan perhon heitettyä jokeen, niin joudun alkaa kelata kalaa rantaan”. Aikuiset pitivät myös leiriä onnistuneena ja hyvin sujuneena. Hyvin suunniteltuhan on yleensä melkein kuin puoliksi tehty.

Suurkiitokset myös Urholle mökeistä ja hyvistä jutuista sekä saunasta, joka lämpesikin joka ilta. Myös majoituksesta annamme kaikki positiiviset palautteet mitä vaan voi.

Ainoa miinus Tenon kalastuksessa oli lupamenetelmä. Ostat ensin luvan netistä ja sitten käyt sen lunastamassa jostain lupasivuilla mainitusta pisteestä. Samalla tehdään kalastusvälineiden desifiointi. Voisi olla toki huonompikin systeemi, mutta yksinkertaisesti desi kerran ja sen jälkeen netistä ostettu lupa saisi riittää. Muutoin luvan hinta on ihan ok eli 20 € aikuiselta ja alaikäiset leimataan samaan lupaan aikuisen kanssa.

Suur- Kiitos kaikille mukana olleille ja leirin järjestämiseen ja sen onnistumiseen osallistuneille.

Mukana olleet. Kuvasta puuttuu Hannu , Henri ja Anna

 

 

 

 

 

 

 

Ensi vuoden leirin suunnittelu aloitetaan talven sidontailtojen yhteydessä.

Pasi

Kerhon kalastusretki 2025

Tämän vuotinen kalastusretki suuntautuu Tenojoelle. Ajankohta on 3.7.- 6.7. 2025 . Majoittautuminen Alaniemelän mökeissä Utsjoella. Leiri on yhteinen nuorten ja aikuisten leiri, jossa mennään jo vuosia toteutetuilla nuorisoleirin säännöillä.
Kalastuskohteena ovat Teno- ja Utsjoki. Lisäksi on tarkoitus vierailla Jäämerellä. Saalistettavana kalana harjus. kyttyrälohi sekä taimen.
Osallistuva aikuinen maksaa omavastuurahan kerhon tilille, joka on 30 €  sekä kalastusluvat kohteisiin. Nuorisojäsen (alle 18 v.) tulee mukaan maksutta. Luvista infoa myöhemmin.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.6.2025 kerhon WhatsAppiin.

Nuorten kalastusleiri 2024

Junnuleiri 14.- 16.6.2024

Jälleen oli tullut se aika vuodesta, kun Sallan Perhokerho ry palkitsi aktiivisia nuoria jäseniään järjestämällä heille perinteisen kalastusleirin. Pitkän talven jälkeen päästiin vihdoin avovesien ääreen ja kohdevesistöiksi valikoitui Savukosken Nuortti- ja Kemijoki ja majoituspaikaksi Sotajoen vanha kämppäkartano. Kartanon omistaa nykyään Sotajoen kämppäkartanon pystykorvat ry. Suosittelemme paikkaa mm. sen sijainnin ja viihtyvyyden ja varustuksen vuoksi.

Mukaan lähti nuoria perhokalastajia 5 kpl, joista ensikertalaisia leirillämme oli 2. Muutama harmillinen poisjäänti tuli, kuten tapana on, mutta sillehän ei voi mitään. Ohjaajia oli mukana 3 seuramme kokeneempaa perhokalastajaa.

Perjantai-illan leiriytymisen jälkeen rakenneltiin perukkeita, kasailtiin vapoja ja pukeuduttiin kahluuvarusteisiin ja kun kaikki oli valmista niin sen jälkeen siirryttiin joelle.

Ensimmäinen ilta kalasteltiin Nuorttijoella, sen yläosissa. Illan aikana keskityttiin mm. siihen, että kun Nuortin kala on erittäin arka, joten kahlaamisen ja rannalla liikkumisen täytyisi olla sen mukaista. Perhon heitto oli aika lailla kaikilla hallinnassa, mutta pientä hiomista tehtiin tekniikassa, mitään isompaa ongelmaa ilmennyt. Lisäksi käytiin läpi perhon valintaa kyseiseen hetkeen. Tutkittiin näkyykö kalaa pinnassa vai ruokaileeko se kenties pinnan alta ja kun pintakäynnit olivat erittäin vähissä, olikin uppoperhokalastus illan sana. Saalistakin saatiin, mutta taimenet jäivät alamittaisiksi ja pääsivät takaisin kasvamaan. Illalla sitten kylvettiin kartanon vanhassa saunassa. Hyvät oli olosuhteet sielläkin. Iltapalan jälkeen vaivuttiin untenmaille.

 

 

 

 

 

 

 

Myös koko seuraava päivä vietettiin Nuortilla. Tuuli ja sadekuurot meinasivat hiukan haitata kalastusta ja kalojen pintakäynnit olivat edelleen vähissä. Saalista kuitenkin saatiin ja unohtumattomia kokemuksia tietenkin. Pintaperhoista parhaiten toimivat kuoriutuvaa päiväkorentoa imitoivat sidokset ja uppoperhojen ehdoton ykkönen oli nimetön metsosiipinen malli, joka kulkee työnimellä MuMi. Kaikkia näitä otti-perhomalleja oli sidottu talven kerhoilloissa. Illalliseksi valmisteltiin legendaarinen Äijäkeitto ja kylvettiin Kartanon hienossa Maisemasaunassa, jossa 2 seinää on lasia ja näin ollen maisema aukeaa eteesi ja aurinko paistaa sisään. Wau mikä tila ja aivan mahtavan pehmeät löylyt. Suosittelen suuresti tutustumaan.

 

 

 

 

 

 

 

Toinen kokonainen leiripäivä vietettiin Kemijoella, sen yläosissa, Lattunasta ylävirtaan. Alue on ollut meikäläisillä vähällä kalastuksella 2000-luvun alun jälkeen. Allekirjoittanut oli mukana olleista ainoa, joka siellä joskus aiemmin oli kalastellut.  No nyt mentiin mestoille ja kalansaalis oli hiukan vähäisempi Nuorttijokeen verrattuna, mutta kyllä 2 junnua täältäkin mittakalat kairasivat. Perhona näille Harjuksille toimi myös jo edellä mainittu MuMi. Täällä tapasimme myös Kalastuksenvalvojan, joka oli työssään erittäin asiallinen. Tapaaminen valvojan kanssa on aina helppoa, kun Sinulla ja seurueellasi on luvat kunnossa sekä saaliskaloilla on riittävästi mittaa.

 

 

 

 

 

 

Leiri oli jälleen kerran onnistunut ja erittäin hyvin ryhmäyttävä kokemus. Myös ensikertalaiset pääsivät porukan kanssa sinuiksi ja kaikki saivat saalista. Juttua lensi ja huumoria viljeltiin runsaasti, mutta ainahan tietenkin jotain negatiivistakin sattuu ja tapahtuu kun herkkien perhovapojen kanssa ollaan tekemisissä. Pikku kastumisiakin voi olla mahdollisuus saada aikaiseksi kun kahluuhousuhommissa ollaan. Ehkä kuitenkin suurin onnettomuus oli se, kun leipävarannot olivat loppua kesken, mutta tähän ongelmaan saatiin kuitenkin apua Tulppion majoilta, jotka suostuivat myymään meille osan pakasteleivistään. Suuri kiitos myös heille.

Isoin kiitos leirin onnistumisesta kuuluu tietenkin Hienoille Junioreille sekä Osaaville ohjaajille.

Pasi Niskala

Nuorten kalastusleiri 2023

Sallan Perhokerhon nuorten leiri 2023

Sallan Perhokerhon kesän 2023 yhteiset kalastusretket on nyt tehty. Nuorten Leiri pidettiin tutusti Kairijoen äärellä 16. – 18. 6. Majoitus oli totutusti Eräkeskuksen mökkikylässä, jossa huolehtiva henkilökunta hoiti jälleen kaikki ongelmat pois.  Leirille osallistui 5 nuorta, intohimoista perhokalastuksen ystävää. Ohjaajia oli mukana 3 kappaletta, eli leiriläiset saivat hyvää ohjausta perhostelun saloihin.

Leirin aikana opeteltiin joen lukua, eli kalapaikkojen etsintää ja huomaamista virtavedestä. Lisäksi sidottiin ottiperhoja ja opeteltiin heittämään perinteisesillä perhovavoilla. Mukana leirillä oli jälleen 1 uusi jäsen. Tämä onkin tullut melkeinpä jo perinteeksi, että saadaan leirille uusia nuoria mukaan. Yhtään tyttöä ei ollut vieläkään mukana, joten poikaporukalla touhuttiin.

Kelit leirin aikana olivat hyvät ja joessa oli jo ns. kesävedet eli ei tulvaa. Jokikalastus antoi kalaa niukasti, mutta perinteinen kalastuspäivä Nieriälammen erikoiskalastusalueella ei pettänyt kalamiehiä, taaskaan.

Nieriälammella kovimmaksi perhoksi valikoitui Eetun sitoma Nieriä Black Foam. Sillä saatiin petettyä lukuisia nieriöitä. Eetu kehitteli perhon edellisenä iltana ihan itse.

Leiri oli jälleen kerran onnistunut tapahtuma ja nuoret perhokalastajat saivat paljonkin muisteltavaa ja oppia reissusta. Saunakin saatiin lämmöille, totta kai.

Ai niin, jäi ruokahommista sen verran mainitsematta, että lauantain juhlapäivällinen koostui jälleen kerran perinteisestä Äija-keitosta. Keiton ja ottiperhojen reseptejä on mahdollista kysellä Sallan Perhokerhon perhonsidontailloissa, jotka taas syystalvella käynnistyvät. Samalla alkaa uuden leiriretken 2024 suunnittelu.

Mukana reissussa:

Eetu, Elias, Oiva-Santeri, Ukko-Aale sekä Julius

Ohjaajina:

Heimo, Juhani ja Pasi

Kalastusintoa riitti